Lazarus jatkaa siitä, mihin Kaniininmetsästäjä päättyi. Kaikki kirjan lukeneet varmasti muistavat, kuinka uskomattoman jännittävästi se päättyikään. Olemme joutuneet odottamaan kahden vuoden ajan jatko-osaa, mutta pitkä odotus on nyt palkittu, sillä ensimmäinen kohtaus, johon jatko-osa hyppää, on Oslon poliisin löytämä ruumis. Pakastimessa. Ja kuka on ruumis – no, ei kukaan muu kuin hautarauhan rikkoja, todellinen voitonmerkkien keräilijä.

Pian löydön jälkeen Joona Linnaan otetaan yhteyttä. Saksalainen luutnantti tarvitsee apua, sillä saksalaisella leirintäalueella on tapahtunut murha.
Joona Linna huomaa nopeasti kaavan murhan taustalla. Se tuntuu aluksi mahdottomalta, melkein hullulta. Joona Linnasta näyttää nyt siltä, että joku on palannut kuolleista.

Juoni on niin uskomattoman jännittävä, ettei kuuntelemista voi lopettaa hetkeksikään. Trillerimestari Kepler tekee valtavaa työtä luodessaan dramaturgian, joka kestää loppuun asti. Kirjan kuunteleminen ei käy uuvuttavaksi hetkeksikään. Jälkeenpäin ajatellen joudut jopa kadehtimaan kaikkia niitä, joilla nuo jännittävät 17 tuntia ja 3 minuuttia ovat vielä edessäpäin.

Keplerille tyypillisillä lyhyillä kappaleilla varustettuna tämä on tarina, joka on täynnä todellisia jännitysnäytelmiä, joita on vaikea vastustaa. Haluat kuunnella vielä yhden luvun, ja vielä yhden, kunnes koko kirja on ohi.